Kirjaudu

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus *
Salasana *
Muista minut

facebooktwitter

lastenteatterilogo2

Kaikki mitä sinun tulee tietää
Lastenteatterista!

 

Raija ja Urmas tapasivat, keskustelivat, muistelivat ja visioivat.

Raija Lehmussaari: AB:n perustaja ja taiteellinen johtaja 1981-2004, Aurinkobaletin kannatusyhdistyksen pj.

Urmas Poolamets: Tanssijana Aurinkobaletissa vuodesta 1998. Taiteellinen johtaja ja pääkoreografi vuodesta 2006

Lavastus: Manillan idyllinen tehdaskiinteistö vuodelta 1866. AB:n oma koti vuodesta 1991

Valaistus: Turun kelmeä talvihämy

Puvustus: Omat

prinsessa ruusunen

Prinsessa Ruusunen-esityksessä tanssivat Johanna Hokkanen ja Urmas Poolamets. Kuva: Juha Lukala. 

UP: Minkä ihmeen tähden, Raija lähdit perustamaan Aurinkobalettia?

RL: No se oli se tanssin tekemisen palo ja usko itseensä. Turusta löytyi ammattitaitoisia tanssijoita ja me perustajat haluttiin nostaa tanssi kaupungissa tasavertaiseksi muitten taiteenlajien rinnalle. No Urmas, ollaanko onnistuttu tässä?

UP: Tanssi on vahvasti muitten taiteitten rinnalla, mutta vaatii edelleen työtä. Turkulaisesta ryhmästä on tullut sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnettu ja edelleen pysytään vahvasti tanssiryhmänä. Mutta, miksi valitsitte nimeksi Aurinkobaletti?

RL: Annoimme nimen, koska aurinko on valon ja uuden syntymän symboli ja sana baletti viittaa ikiaikaiseen sanaan tanssi. Halusimme tanssia ja synnyttää uutta. Tanssin tekijöinä, oman tekemisen ohella, halusimme mukaan keskeisiä koreografeja laajentamaan turkulaisen tanssin kuvaa ja tanssijoitten kehittymistä.

UP: Ja aika alkuvaiheessa myös kansainväliset tekijät, niin koreografit kuin tanssijat tulivatkin mukaan.

RL: Ensimmäinen koreografivieraamme oli Elsa Sylvestersson, kansallisbaletin pääkoreografi ja ensimmäinen ulkomaalainen vieras Andy de Groat, pariisilaistunut newyorkilainen.

UP: Siitähän on tullut perinne. Esimerkiksi Sasha Pepeljajev on muuttunut vakiovieraaksemme. Missä vaiheessa sitten lapset katsojina ovat tulleet mukaan kuvioon?

RL: Emme aluksi edes ajatelleet, että tanssiteokset pitäisi suunnata erityisesti aikuisille tai lapsille. Yleisössä oli kumpiakin. Koska lapsia oli kuitenkin paljon, ajattelimme, että ehkä pitäisi esittää teoksia joiden aihepiiri ottaisi varta vasten huomioon heidän kokemuspiiriään.

UP: Eikö silloin jo syntynyt ajatus klassikkosatujen uudelleentulemisesta?

RL: Eivät ne ensimmäiset lastenesitykset ihan klassikkoja olleet. Esimerkiksi tanssijat Riitta Kotisaari ja Sanna Tyyri-Pohjonen heittäytyivät innolla lasten iltapesurutiineihin ja loivat ikuisesti muistelemamme pesusienikarkelon Pesubaletti. Ensimmäinen klassikko oli oma koreografiani Pessi ja Illusia, jota esitettiin sitten vuosien ajan täysille katsomoille. Musiikin meille siihen sävelsi Matti Puurtinen.

UP: Myöhemmin sitten tulivat klassikot kuten Jörö-Jukka, Prinsessa Ruusunen, Ruma ankanpoikanen jne., mistä sitten huomattiin klassikkosatujen tarpeellisuus ja vetovoima. Nykyään tämä klassikkojen päivittäminen on muuttunut käyntikortiksemme. Raija, mitä mieltä olet yleisötyöstä, jota ollaan nyt tehty jo pidempään kuin kymmenen vuotta?

RL: Suhtaudun asiaan hyvin kaksitahoisesti. Toisaalta olen sitä mieltä, että taideteos puhukoon itse puolestaan. Se olkoon riittävä sellaisenaan vastaanotettavaksi katsojansa älyllisen, tiedollisen ja tunteen tason osalta. Toisaalta tiedon jakaminen on kuitenkin paikallaan sekä lapsille että myös aikuisille. Kokemus omasta tekemisestä lähentää katsomisen kokemusta ja pienikin tuttavuuden tunne on se mikä saa teoksen avautumaan helpommin.

UP: Koska tanssitaide on edelleen marginaalissa, on äärettömän tärkeätä tutustuttaa lapsia tanssiin tekemisen kautta ja madaltaa kynnystä tulla katsomaan tanssia.

RL: Miten kauas olemmekaan joutuneet siitä kun tanssi oli luonnollinen osa ihmisen toimintaa yhtenä vanhimpana taidemuotona. Ollaanko nyt palaamassa alkujuurille?

UP: Tanssin tärkeydestä sekä tekijälle että katsojalle voi jatkaa keskustelua loputtomiin. Meidän AB:laisten mielestä tanssi on hienoin tapa ilmaista itseämme. Onko tanssi myös yhdistävä tekijä yhä kansainvälistyvässä maassamme? Tanssin kielihän on universaali, vai onko?

RL: En ole kyllä täysin samaa mieltä universaalisuudesta. Jos ajatellaan esimerkiksi intialaisten tanssia, intialaisen tanssijan esitystä, intiaanin sadetanssia ja meidän taidetanssiamme, tanssin tehtävä on erilainen ja se tulisi mielestäni ymmärtää. Emme me ymmärrä itäisten tanssien symboliikkaa ja tarkoitusperiä tai intiaanirituaaleja, joita ei ole tarkoitettukaan yleisölle.

UP: Laskisin klassisen baletin jollain tapaa samaan kategoriaan edellä mainittujen kanssa, mutta me ollaan jo toistakymmentä vuotta suuntauduttu nykytanssiin mikä ottaa vaikutteita kaikesta, myös etnisistä rituaaleista, joten luulen, että meidän teoksemme puhuttelevat kaikkia uskonnollisesta tai etnisestä taustasta riippumatta. Hyvänä esimerkkinä toimii matkamme Palestiinaan, missä sadat lapset seurasivat Tuhkimon esitystä äänekkäästi kommentoiden…

RL: …tai Odessaan, missä lapset innostuivat esityksen aikana näyttämölle osallistumaan…

UP: …ja esitys pakolaiskeskuksessa Itä-Suomessa, missä lapset eivät halunneet päästää meitä lainkaan pois.

RL & UP: Olimme löytäneet yhteisen kielen!

 

*****

Turkulainen Aurinkobaletti perustettiin vapunaattona vuonna 1981. Alkujaan ryhmän teokset edustivat nykybalettia, mutta nykyisin Aurinkobaletti tunnetaan monipuolisena ja korkeatasoisena nykytanssiryhmänä, jonka ohjelmisto koostuu niin aikuisille kuin lapsillekin suunnatuista teoksista. Ryhmä on saanut kiitosta uusiutumiskyvystään sekä vahvasta ensemblestaan, joka on valmis rikkomaan oman genrensä rajat. Aurinkobaletissa on nähty vuosien saatossa noin 120 ensi-iltaa ja viitisenkymmentä koreografivierasta. Ryhmä tarjoaa myös yleisötyöpajoja, joissa katsojat pääsevät tutustumaan tanssiin konkreettisesti myös oman tekemisen kautta.

Kirjaudu

Assitej International

assitej logo 160

Yhteystiedot

Suomen Assitej ry

Bulevardi 7
FI–00101 Helsinki
Tel: +358 (0)44 0866 355
E-mail: info [a] assitejfi.org
www.assitej.fi

Suomen Assitej

Assitej on kansainvälinen lasten- ja nuortenteatterijärjestö, jolla on jäseniä noin 80 maassa eri puolilla maailmaa. Assitej muistuttaa lasten ja nuorten oikeudesta turvalliseen kasvuun
ja kulttuuriin.

Copyright © 2013 Assitej ry
All Rights Reserved.

Sivuston toteutus: JK Web Design